Ei sisällä spoilereita!

Taitaa olla uuden blogin aikana ensimmäinen leffa-arvio tämä. Käytiin siis kaverin kanssa katsastamassa Transformers-leffa. Kaverilla oli lapsuuden ajoilta vielä jonkinlaiset muistikuvat kuinka hän leikki Optimus Primella sun muilla. Itsellä ei ollut minkäänlaisia kokemuksia näistä insinöörien taidonnäytteistä.

Penskana olin toki kuullut Transformereista ja tiesin ainakin muutamalla kaverilla olevan leluja, mutta jotenkin ei ikinä sytyttänyt kunnolla. Olin enemmän G.I. Joe -kakara Tiedot olivat siis melkolailla hataralla pohjalla. Tiesin Optimus Primen olevan “se hyvis joka muuttuu rekaksi”, mutta siinähän se suunnilleen oli.

Ennen leffan näkemistä koitin vähän saada käsitystä netistä mistä hommassa on pidemmän päälle kyse. Aika pinnallisen kuvan siitä onnistuin luomaan ja tiesin jo suunnilleen kuka Megatronikin oli. Siinä kohtaahan leffakin alkoi kiinnostaa entistä enemmän…

Kohderyhmä, trailerin yleinen asenne ja Michael Bayn ohjaus huomioonottaen tiesin aika tarkkaan mitä odottaa. Enkä yllättynyt kuin positiivisesti. Trailereissa oli pantattu transformereiden näyttämistä kunnolla, ja sitten leffassa ollessa ensimmäinen “muuntautuminen” löikin aika ällikällä. Tämäntyylistä leffaa ei voi tehdä elleivät efektit ole kunnossa, ja tiesin Industrial Light & Magicin hanskaavan sen puolen mainiosti, mutta onnistuivat silti yllättämään. Varsinkin lähikuvissa itse leffa jäi vähän taka-alalle, kun jäi tuijottamaan vaan cgi:tä, jota ei millään erottanut muusta ympäristöstä koneella tehdyksi. Myöhemmätkin muuttumiset aiheuttivat melko poikkeuksetta sellaisen “ou jee”-fiiliksen. Ja näitähän riitti. Helposti parasta cgi:tä mitä on tähän päivään mennessä nähty (tai ainakin mitä itse olen nähnyt).

Jos pystyy olemaan välittämättä siitä, että monesta kohtaa näkyy minkä ikäisille leffa on pääasiassa tehty, eikä juonettomuus kummemmin haittaa, suosittelen ehdottomasti katsastamaan tämän, vaikkei Transformers aiheena niin kiinnostaisikaan. Suunnilleen paras 2000-luvun toimintarymistely (mikä ei välttämättä ole paljon, enpä nyt jaksa muistaa mitä kaikkia tässä on ehtinyt olemaan).

Pisteitä en yleensä halua antaa, mutta jos tämän nyt arvostelisi ihan oman genrensä mukaan, eikä yhtään laajemmalla skaalalla, niin tekisi mieli kymppi antaa. Eihän tässä juonta, tai muutakaan erikoista sisältöä ole nimeksikään, mutta sitähän ei tarvita kun talon kokoiset robotit ottaa matsia!

Tälle jatkoa pian! Ja saman tason efekteillä Mechwarrior-leffa, kiitos

Die Hard 4 oli myös ihan kova rymistely, mutta ei vakuuttanut samalla tavalla kuin tämä, joten ei siitä sen enempää. Miksi näistä jutuista tulee aina näin pitkiä!?

Taas on se aika vuodesta kun jaetaan kotimaisen Jussi-patsaan isoveljeä maailmalle, eli Oscarit. Kaikkia isompia ehdolla olevista leffoista en ole nähnyt tällä kertaa, harmillisesti ei ole ehtinyt, mutta tuleehan nuo nähtyä vähitellen. Itse olen sitä porukkaa joka tietysti katsoo suorana, mutta seuraa myös red carpetin. Mukava nähdä uusia naamoja ja vanhoja konkareita, ja kuunnella mitä kelläkin on sanottavaa. En kyllä muotipuolesta välitä pahemmin..

Kello on nyt 2:43 ja itse gaala alkaa reilun puolen tunnin kuluttua. Etukäteistunnelmina sanoisin, että vaikka The Departedissa omat heikot kohtansa olikin, toivoisin sen voittavan. Ellei parasta elokuvaa niin vihdoin Martin Scorsesen pitäisi jo voittaa parhaan ohjaajan pysti, vaikka toisaalta Clint Eastwoodin häviö harmittaisi vähän sekin. Tosin vuonna 2005 oli vähän vastaavanlainen kisa menossa kun Scorsesellä oli The Aviator ja Eastwoodilla Million Dollar Baby. Silloin Million Dollar Baby ansaitusti voitti (vaikkei Aviatorkaan toki huono ollut). Seuraavassa kappaleessa jo sitten onkin, että miten tänä yönä kävi, kaikkia voittoja en todellakaan lähde listamaan, muutaman vaan jotka tuntuu henkilökohtaisesti tärkeimmiltä..

Niinhän siinä sitten kävi, että ennakkoon hehkutettu Babel vei kotiin vain yhden pystin. Forest Whitaker vei kotiin parhaan miespääosan roolistaan leffassa The Last King of Scotland. Parhaan ohjaajan palkinnon vei vihdoinkin Martin Scorsese, ja kuten tapoihin kuuluu, paras elokuva meni samalle pätkälle. Hyvä hyvä. Vuoden päästä sama ruljanssi…

Sehän ei itse gaalan vika ole, mutta kotimainen juontajaremmi oli taas sieltä ja syvältä. Erityisesti se hemmetin Sampo Marjomaa. Hauskat kotivideot voisi olla ihan hauska myös ilman, että hän lukisi suoraan lapusta typeriä kommentteja (jotka eivät tietysti ole hänen keksimiään). Oscarit on toki suora lähetys ja siinä mielessä vähän erilainen normaalilähetykseen nähden, mutta pahalta vaikutti kun ensi sekunneilta lähtien Sampo tuijotteli kädessä olevia lappujaan kun lunttasi mitä sanoisi seuraavaksi, eikä tuntunut muutenkaan oikein tietävän mistä puhui. Melkeinpä mieluummin katsoisin Amerikan mainostaukojen ajan sitä staattista kuvaa ja kuuntelisin itseään toistavaa pimputusta. Aiempina vuosina ei ole paljoa paremmin mennyt, mutta sentään juonto on ollut alusta loppuun kohtuullisen sujuvaa.

Ja nyt vähän unta palloon. Onneksi ei tarvi tänään mennä töihin